| Ruukki STT - Päivi Seeskorpi Suomalaisella siemenperunalla on hyvät vientinäkymät. Suomen siemenperunoista 80 prosenttia tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla, ja tästä osuudesta noin 20 prosenttia menee vientiin. Vanhempi tutkija Elina Virtanen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta Ruukista uskoo, että viennin osuus voisi olla jatkossa tuntuvasti nykyistä suurempi. - Pikku hiljaa vienti voisi alkaa nousta 30-40 prosenttiin kokonaisvolyymista, hän arvioi varovaisesti. Suomalaista siemenperunaa viedään muun muassa Ranskaan, Venäjälle ja Ruotsiin. Virtasen mukaan myös Välimeren maiden siemenperunatarve on lisääntynyt, sillä siellä tarvitaan sopivaa siemenperunaa toisen sadon tuottamiseen. Suomessa ja erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla viljellyn siemenperunan kilpailuvaltteina maailmalla on hyvä laatu. Virtasen mukaan suomalainen siemenperuna on puhdasta ja tervettä. Täällä ei ole vaarallisia kasvitauteja eikä tuholaisia toisin kuin monin paikoin muualla Euroopassa. Suurimpia siemenperunatuottajia Euroopassa ovat Hollanti, Saksa ja Tanska. Valtit luontaisina Peruna-alaa on Pohjois-Pohjanmaalla on alettu kehittää useilla tutkimusohjelmilla, joiden tavoitteena on muun muassa laadun jatkuva kehittäminen, tuotannon kasvu ja viennin lisääminen. Esimerkiksi Agrobiotekniikka siemenperunatuotannossa -tutkimusohjelma on perustettu vastaamaan nimenomaan siemenperuna-alan kehittämistarpeisiin. - Kaikki tähtäävät siihen, että meillä on dokumentoitu laatu, jolla me kilpaillaan. Vahvuudet löytyvät meiltä luontaisesti, kunhan ne vain todennetaan. Virtasen mukaan tutkimusohjelmaan on koottu erilaisia hankkeita, joissa ryhdytään selvittämään muun muassa siemenperunan taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia sekä sitä, millaisia lisäulottuvuuksia ennakoidut ilmastonmuutokset tarjoavat suomalaiselle siemenperunatuotannolle. Ruukkiin luodaan osaamiskeskittymä, jonne juurrutetaan alan asiantuntemusta ja osaamista. Tavoitteena on samalla verkostoitua kansainvälisten toimijoiden kanssa. - Näkymät ovat hyvät. Yritykset ovat jo luoneet vientisuhteita ja kasvattaneet luottamusta sekä yhteistyökuvioita Eurooppaan. Hyöty viljelijälle Se, miksi vienti ei vielä ole lähtenyt kunnolla vetämään, johtuu Virtasen mukaan muun muassa kilpailusta suurimpien tuotantomaiden kesken. Siksi onkin tärkeää saada kootuksi yhtenäinen kansallinen verkostoitunut toimijajoukko, joka näkyy ja kuuluu myös maailmalla. Jos vienti lähtee vetämään, hyötyjänä on paitsi viljelijä myös koko peruna-alan tuotantosektori, Virtanen huomauttaa. - Pohjois-Pohjanmaalla on 70-80 tuotantotilaa. Kun tuotantovolyymit kasvavat, tottakai tarvitaan entistä enemmän tuottajia, tuotantotiloja ja tuotantopinta-alaa.
|
